PINTAKAIVOSMENETELMÄT

Pintalouhinta on kaivosmenetelmä, jolla louhitaan lähellä maan pintaa olevia mineraaleja.

Pintalouhinnan kaivosmenetelmiä ovat:
nauhakaivos. Nauhalouhinta poistaa ohuita kerroksia pintamateriaalia päästäkseen mineraaliin. Mineraalin yläpuolella olevaa kerrosta kutsutaan ylikuormitukseksi, ja se koostuu tyypillisesti maaperästä ja kivistä. Tätä pintalouhintatekniikkaa käytetään yleisesti pinnan lähellä olevan hiilen louhintaan, ja se on menetelmä, jolla alue valmistetaan avolouhintaa varten.
 Avolouhinta. Avolouhinta on tekniikka, jossa maan pintaan porataan räjähteitä. Nämä räjähdykset luovat suuren kuopan, jotta kaivostyöläiset pääsevät käsiksi alla oleviin kiviin. Tätä pintalouhintatekniikkaa voidaan käyttää hopean louhintaan.
Louhinta. Louhinta on prosessi, jossa kaivostyöntekijät leikkaavat kovaa kiveä. Kaivostyöläiset myös louhivat näiden kovien kivien sivutuotteita, kuten hiekkaa, soraa tai pieniä kiviä. Louhinta on saavutettavissa avolouhoksella. Tätä pintalouhintatekniikkaa käytetään tyypillisesti graniitin, marmorin ja muiden kovien kivien louhintaan.
In situ leach (ISL) louhinta. In situ louhintaa käytetään ensisijaisesti ydinvoimana käytettävän uraanin louhintaan. Tämä pintalouhintatekniikka koostuu mineraalin liuottamisesta paikalleen siirtämättä kiveä pintakerroksista.
 Paikkalouhinta. Paikkalouhintaa käytetään kullan uuttamiseen hiekasta tai sorasta kattiloiden ja veden avulla. Kulta, jonka tiheys on suurempi kuin hiekalla ja soralla, uppoaa nopeammin, mikä helpottaa sen keräämistä.